|
Olen ohjaustyössäni havainnut, että jotkut nuoret ovat erityisen haavoittuvaisia ympäristön ärsykkeille. Usein taustalla ovat nuoren neuropsykiatriset ominaisuudet, nepsy-piirteet, jotka vaikuttavat ympäröivässä maailmassa selviytymiseen. Nepsy-piirteisen nuoren täytyy yrittää pärjätä maailmassa, joka tuntuu olevan suunniteltu aivan toisentyyppisille ihmisille. Kun on haasteita mm. aikataulujen, keskittymisen tai sosiaalisissa tilanteissa toimimisen kanssa, ei ole ihme, että seurauksena saattaa olla suuriakin vaikeuksia oppia toimimaan yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Neuropsykiatriset häiriöt ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä. Häiriöt saattavat aiheuttaa vaikeuksia mm. sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielellisessä ja ei-kielellisessä viestinnässä, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä ja oman toiminnan ohjauksessa. Oireet voivat olla hyvin erilaisia eri ihmisillä ja samallakin ihmisellä ne voivat vaihdella kehityksen eri vaiheissa. Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein myös unen, oppimisen, kielenkehityksen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluita, ahdistus- tai pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä. Nepsy-piirteiset henkilöt tarvitsevat usein ohjausta ja tukea arkeen ja sosiaalisiin tilanteisiin, sekä riittävän aikaisin aloitettua kuntoutusta. Erityisesti nivel- ja muutosvaiheissa, kuten koulun aloittaminen ja toisen asteen opintoihin tai työelämään siirtyminen sekä aikuistuminen ja itsenäistyminen, tuen tarve on suuri. Kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä potevien nuorten aikuisten tiedetään kohtaavaan keskimääräistä suurempia haasteita siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat mm. ADHD ja autismikirjon häiriöt. Neuropsykiatrisiin pulmiin ei ole mitään selkeää parannuskeinoa, mutta nepsy-henkilöt voivat oppia paljon erilaisia taitoja, jotka helpottavat heidän arjessa pärjäämistään. Sosiaalisuuden pulmat tai keskittymisvaikeudet harvoin häviävät täysin, mutta monet nepsy-henkilöistä oppivat iän myötä erilaisia keinoja ja taitoja, joiden varassa he pystyvät luovimaan vuorovaikutustilanteissa ja suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan. Tärkeää on muistaa, että nepsy-henkilö ei opi arjessa tarvitsemiaan selviytymiskeinoja automaattisesti. Hänen on tietoisesti opeteltava mm. erilaisia sosiaalisia valmiuksia, toiminnan ohjausta tukevia taitoja, stressinsäätelytaitoja ja rentoutumista. Teemme työtämme nepsy-nuorten kanssa omista lähtökohdistamme ja omalla tavallamme. Olennaista onkin toteuttaa ohjausta omaan työskentelyotteeseen sopivin menetelmin. Näin ohjattava saa eniten irti ohjauksesta ja hyviin tuloksiin pääseminen on todennäköisempää. Me voimme lapsen tai nuoren ohjaajina olla yksi tekijä heidän ainutkertaisen elämänpolkunsa muotoutumisessa hyväksi. Ohjaustyössä voidaan nuoren kanssa vuorovaikutuksessa löytää ne ujotkin unelmat ja lähteä miettimään mitä kaikkea maailmassa onkaan tarjolla. Ensimmäiset askeleet voivat olla pieniä ja näyttää siltä, että unelma jää kauaksi. Tärkeää kuitenkin on, että ohjattava tulee kuulluksi, hänen toiveensa ja unelmansa ovat tulleet esiin ja niitä kunnioittaen lähdetään etenemään. Kunnioittava kohtaaminen, oli ohjattava taustaltaan ja ominaisuuksiltaan millainen hyvänsä, on kaiken ohjauksen lähtökohta. Ohjauksen lähtökohtana eivät koskaan saa olla vain juuri ohjaushetkellä näkyvissä olevat ”realistiset” mahdollisuudet, vaan aina on tärkeää kuunnella ja yhdessä miettiä askeleita eteenpäin. Onnistumisen elämykset ovat elintärkeitä kenelle hyvänsä, saati sellaiselle nuorelle, joka ei niitä liiemmälti ole elämänsä aikana saanut kokea. Eikä epäonnistuminenkaan tavallisesti maata kaada, kunhan ohjattava tietää sen ja voi luottaa saavansa tarvitsemansa tuen jatkossakin. Ratkaisukeskeisenä neuropsykiatrisena valmentajana olen saanut tehdä joidenkin ohjattavieni kanssa myös pidempikestoista valmennustyötä, joka luonnollisesti on syvemmälle luotaavaa ja siksi ehkä joskus tehokkaampaa ohjausta. Kokemukseni on kuitenkin, että myös jokapäiväisessä, muun toiminnan yhteydessä tehtävässä ohjauksessa voi käyttää elementtejä ratkaisukeskeisestä valmennuksesta ja saada aikaan hyviä, pitkälle kantavia tuloksia. Olennaista on, että ohjattava kokee olevansa ajatuksineen tärkeä ja että ohjaajalla ja ohjattavalla on luottamuksellinen ja rehellinen suhde, jossa on tilaa kasvamiselle ja jossa ohjattava voi turvallisesti kokeilla rajojaan sekä vahvuuksiensa että haasteidensa suhteen.   Tuula Mikkola
Kirjoittaja on Ammattiopisto Liven opinto-ohjaaja / ammatillinen erityisopettaja ja mukana Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti -hankkeessa.
0 Comments
 Kevätlukukausi käynnistyi 10.1.22 ja pääsimme aloittamaan sen lähiopetuksessa. Koronapandemian tuomien haasteiden kanssa on opittu elämään ja sen vaikutukset opiskeluun eivät ole enää yhtä suuret. Opiskelijat ja henkilökunta ovat oppineet turvalliset varotoimet ja käytännöt, jotka ovat muovautuneet osaksi oppilaitoksen arkea.
Opiskelijamme suorittavat opintojaan paljon työharjoitteluissa oppilaitoksen omissa työympäristöissä (oppilaitoksen lounasravintola, kahvila, kierrätysmyymälä, Live-kauppa) sekä eri yrityksissä pääkaupunkiseudulla. Opettajat auttavat työharjoittelupaikan löytämisessä. Opiskelu ei siis ole pelkkää luokassa istumista vaan hyvin toiminnallista ja tekemällä oppimista! Työharjoittelun aikana saa kokemusta erilaisista työympäristöistä ja löytää itselleen mieluisia työtehtäviä. Joskus työharjoittelut avaavat mahdollisuuden kesätyöhön, keikkatyöhön tai jopa vakituiseen työhön valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä esimerkiksi meidän kokkiopiskelijat ja lähihoitajaopiskelijat työllistyvät erittäin hyvin. Kevätlukukautta piristävät valtakunnalliset tapahtumat, joihin Ammattiopisto Liven opiskelijat ovat hyvin aktiivisesti osallistuneet. Taitaja on ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1988. Taitaja-kilpailussa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Taitajaan voivat osallistua kilpailuvuonna 21 vuotta täyttävät tai sitä nuoremmat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Taitaja-2022-semifinaalit toteutettiin onnistuneesti kilpailijoiden omissa oppilaitoksissa. Semifinaaleissa parhaiten menestyneet jatkavat matkaansa kohti 16.-19.5.2022 Porissa järjestettäviä finaaleja. Toinen valtakunnallinen vuosittain järjestettävä tapahtuma on SAKUstars kulttuurikilpailu kaikille ammattiin opiskeleville. Tänä vuonna se toteutetaan 26.-28.4. Tuusulassa. Kilpailuissa on sarjoja sekä ennakkoon lähetettäville töille että paikan päällä tehtäville suorituksille. Kilpailusarjoja löytyy kuvataiteen, kirjoituksen ja musiikin saralta ja SAKUstars sisältääkin kaikkea mitä kulttuuriin kuuluu! Kevätlukukausi päättyy Ammattiopisto Livessä 23.6.22. Osalle opiskelijoista se tarkoittaa valmistumista ammattiin ja osalle kesälomalle kirmaamista. Sitä ennen kevät sisältää paljon mukavaa ”pöhinää” oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella! Aurinkoista kevättä! Marjo Koskinen Kirjoittaja on Ammattiopisto Liven opiskeluvalmentaja ja mukana Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti-hankkeessa.  Puhelimeni piippaa viestin saapumisen merkiksi. Avaan sen ja vastassa on ilouutinen nuorelta: ”Jes, sain sen koulupaikan!”. Tästä se matka kohti opintoja ja unelma-ammattia käynnistyy. Toinen nuori sai vihdoin peruskoulunsa päätökseen ahkeralla työllä ja pienellä kannustuksella. Kolmas nuori kävi tutustumassa ammattioppilaitokseen ja haki vierailun jälkeen opiskelemaan jatkuvassa haussa. Neljäs nuori ilmoitti päässeensä työpajalle ja on kiitollinen, kun saa vihdoin arkeensa ohjelmaa ja rytmiä. Viides nuori löysi tapaamisessamme kiinnostavan ammattialan ja päätyi alalle koulutuskokeiluun. Nämä kaikki pienet askeleet ja suuret onnistumiset ovat esimerkkejä MotiJeesi-hankkeessa mukana olleiden nuorten tarinoista. Kyseessä on Ammattiopisto Liven ja Helsingin kaupungin perhe-ja sosiaalipalveluiden yhteishanke. Hankkeessa on autettu lastensuojelun asiakkuudessa olevia nuoria saamaan peruskoulu päätökseen, ja suuntautumaan kohti toisen asteen opintoja tai työelämää vuodesta 2020 lähtien. Hanke on ESR-rahoitteinen, ja se päättyy 29.4.2022. Motivaation herääminen Hanketyöntekijät ovat tavanneet nuoret yksilöllisissä tapaamisissa lastensuojelulaitoksissa tai asumisharjoittelun ja jälkihuollon tiloissa ohjaajiensa kanssa. Näin korona-aikana myös etätapaamisia on suosittu. Muistan, miten alkutapaamisissa oli useasti läsnä toivottomuus ja näköalattomuus. Nuori ei nähnyt mahdollisuuksia muutokseen elämäntilanteessaan, pettymyksiä oli tullut useita opintojen keskeytysten myötä ja mikään ammattiala ei varsinaisesti kiinnostanut. ”En osaa mitään, en ole hyvä missään enkä tiedä, mikä minua kiinnostaa”, sanoitti eräskin nuori. Ohjaustapaamisten edetessä kiinnostuksen kohteita, omia vahvuuksia ja sopivia vaihtoehtoja alkoi hahmottua ja jatkoaskelia löytyä. Tutustumiskäynnit ja tiedonsaanti eri alavaihtoehdoista selkiyttivät nuoren pohdintaa tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Työskentelyssä on aina edetty nuoren ehdoilla ja hänen toiveidensa mukaan. Tavoitteena on ollut löytää kadoksissa ollut motivaatio ja kiinnostus tulevaisuutta kohtaan sekä kartoittaa ja vähentää nuoren koulunkäynnin esteitä. Nuori on oman elämänsä pääroolissa ja meidän tehtävämme on tukea ja kannustaa häntä rinnalla kulkien. Sari Peltola Kirjoittaja on hanketyöntekijänä Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti –hankkeessa Helsingin kaupungin perhe-ja sosiaalipalveluiden edustajana. Avainsanat: lastensuojelu, nuoret, yhteishaku, MotiJeesi  Oppivelvollisuuslain sisältöjä
Oppivelvollisuusuudistus on tullut voimaan vuoden 2021 alusta. Uudistus koskee kaikkia alle 18 -vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa. Uudistus ei kuitenkaan koske nuorta, joka on suorittanut peruskoulun tai jonka oppivelvollisuus on päättynyt ennen vuoden 2021 alkua. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto). Oppivelvollisuutta voi myös suorittaa erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa (VALMA, kymppiluokka, jatkossa TUVA). Uusi laki edellyttää, että nuoren opintojen tulee edistyä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti niin, että otetaan huomioon hänen yksilölliset tavoitteensa ja valmiutensa. Oppivelvollisuusuudistuksella pyritään vahvistamaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Lisätietoja oppivelvollisuusuudistuksesta: https://minedu.fi/oppivelvollisuuden-laajentaminen Oppivelvollisuuslain tavoitteita Oppivelvollisuuslain tavoitteena on luonnollisesti lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys. Perusosaamista ja -sivistystä ovat esimerkiksi itsenäisen kansalaisen taidot, johon voidaan ajatella kuuluvan mm. työelämätaidot ja aikuisen perustaidot sekä yhteiskunnassa toimimisen taidot, joka pitää sisällään mm. sosiaaliset taidot. Lain tavoitteena on myös kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa takaamalla jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto. Kun vielä varmistetaan, että jokainen nuori voi kehittää itseään omien yksilöllisten kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti ja oppia monenlaisin tavoin, edistetään yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista. Tällä hetkellä noin 16 % ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Oppivelvollisuuslain uudistamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että yleisellä tasolla koulutus- ja osaamistaso nousee. Koulutus- ja osaamistason nousulla odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia myös nuorten työllistymiseen tulevaisuudessa. Pyritään siis siihen, että yksikään nuori ei putoa koulun tarjoaman tuen ulottumattomiin. Halutaan lisätä nuorten osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä yhteiskunnasta. Ajatuksena on, että kun nuoren oppivelvollisuus jatkuu käytännössä täysi-ikäisyyteen asti, ehtii hän paremmin luoda tulevaisuuden suhteen hyödyllisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kontakteja. Oppivelvollisuuslain mahdollisuuksia Nuorelle on tärkeää, että oppivelvollisuuden aikana ehditään kartoittaa hänen tulevaisuuden toiveensa ja aidot vaihtoehdot niiden toteuttamiseen sekä ohjata häntä kiinnostavien opintojen piiriin ja mahdollistaa häntä motivoivia jatkopolkuja. Luonnollisesti tarpeen on myös keskustella nuoren kanssa opintojen jälkeisistä mahdollisuuksista ja tarjota tukea oppivelvollisuuden jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen tai työllistymiseen. Työssäni ammatillisen erityisoppilaitoksen opinto-ohjaajana olen usein huomannut, että opiskelijat opintojen aikana alkavat ajatella tulevaisuuttaan kokonaisvaltaisemmin ja suhtautua opiskeluun päämäärätietoisemmin. He saattavat kyseenalaistaa valintojaan, ja tämä on paikka, jolloin syntyy hedelmällisiä keskusteluja siitä, mitä seuraavaksi on tarpeen tehdä. Nämä tilanteet kertovat siitä, että nuori on tarvinnut aikaa asioiden kypsyttelyyn. Kun tällainen ”herääminen” tapahtuu hänen ollessaan vielä koulussa, voidaan hänelle antaa tarvittava tuki, ja parhaassa tapauksessa varmistaa osallisuus ja estää putoaminen yhteiskunnan verkostoista. Joskus käy niin, että alkuperäinen koulutusvalinta ei ole osunut oikeaan, ja motivaatio jatkaa opintoja on olematonta. Kun oppivelvollisuus jatkuu vielä toisen asteen opinnoissa, on mahdollista ohjata nuori toisen alan opintoihin ja välttää ”epäonnistumisen” aiheuttama opintojen kesken jättäminen. Moni erityistä tukea tarvitseva nuori ei yksinkertaisesti ole valmis vielä 16 -vuotiaana ottamaan suurta vastuuta tulevaisuudestaan, ja se on yksi uutta oppivelvollisuusikää puoltava tekijä. Erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevilla nuorilla on hyvin usein haasteita mm. asioiden kokonaisuuksien hahmottamisessa ja yleensä oman toiminnan ohjauksessa, ja siksi oppilaitoksen tuki voi olla heille äärimmäisen tärkeä matkalla aikuisuuteen ja työelämään. Kun oppivelvollisuuslaki koskee kaikkia alle 18 -vuotiaita, antaa se mahdollisuuksia kasvamiseen ja aikaa tulevaisuuden suunnitteluun. Alle 18 -vuotias on todella nuori tekemään itsenäisiä ja pitkälle harkittuja päätöksiä tulevaisuudestaan. Hän on vasta aikuistumassa, kun hänen täytyy pystyä toimimaan aikuismaisen vastuullisesti ja tekemään järkeviä ratkaisuja. Pidennetty oppivelvollisuusikä antaa parhaassa tapauksessa nuorelle mahdollisuuden tehdä opintojen aikana kokemukseen perustuvia päätöksiä tulevaisuuden työuran suhteen. Tuula Mikkola Kirjoittaja on Ammattiopisto Liven opinto-ohjaaja / ammatillinen erityisopettaja ja mukana Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti -hankkeessa.  Syyslukukausi käynnistyi 4.8.20, jolloin jatkavat opiskelijamme palasivat lomalta opiskeluiden pariin ja 10.8. uudet opiskelupaikan saaneet opiskelijat liittyivät joukkoon. Oppilaitoksessa oli havaittavissa tyytyväisyyttä ja helpotusta siitä, että syyslukukausi päästiin käynnistämään lähiopetuksessa oppilaitoksen tiloissa kevään etäopetusjakson jälkeen. Osalla opiskelijoista opinnot etenivät hyvin etäopetuksessa ja osalle opiskelijoita etäopiskelu tuotti haasteita. Syyslukukaudella opiskelijamme ovat saaneet työharjoittelupaikkoja mukavasti ja työssä oppimisen jaksot ovat käynnistyneet uudelleen kevään haastavan tilanteen jälkeen.
Koronapandemia on muuttanut oppilaitoksen toimintaa, kun turvallisuuteen liittyvät rajoitukset muokkaavat opiskelijoiden arkea oppilaitoksen sisällä. Yhteisöllinen toiminta oppilaitoksen sisällä on muuttanut muotoaan, kun opiskelijat ovat omissa opiskeluryhmissään ja suuremmille ryhmille suunnattuja aktiviteetteja ei ole voitu järjestää. Toisaalta tilanne on mahdollistanut uusien toimintatapojen kehittämisen. Koronasta huolimatta toteutuivat Liikkuvan Liven järjestämät Oittaan liikuntapäivät. Ammattiopisto Liven liikunnan opettajat ja liikunnan ohjaajat järjestävät opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteisen liikuntapäivän, johon osallistutaan ryhmittäin. Päivän aikana ulkoillaan ja tutustutaan eri lajeihin oman mielenkiinnon mukaan. Osallistuin lähihoitajaopiskelijoiden liikuntapäivään ja lajikirjona oli melonta, maastopyöräily, suunnistus, frisbeegolf ja luontopoluilla samoilu. Tämä päivä antoi itselleni paljon virtaa ja mielihyvää ja ilmapiiri oli rennon riehakas. Tätä Ammattiopisto Liven yhteisöllistä toimintaa ei pysty korona rajoittamaan! Kevätlukukaudella Oittaan liikuntapäivät toteutuvat talviliikunnan merkeissä. Värikästä syksyn jatkoa, Marjo Koskinen Kirjoittaja on Ammattiopisto Liven opiskeluvalmentaja ja mukana Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti-hankkeessa.  Kesä on vietetty ja syksy tekee vauhdilla tuloaan. Eikö opiskelupaikka tärpännyt tällä kertaa ja välivuoden suunnitelmat ovat vielä auki? Ei hätää, vuosi voi tuoda tullessaan monia hyviä mahdollisuuksia, kunhan pysyy aktiivisena ja pitää silmät auki eri vaihtoehdoille.
Minut pysäytti kesällä Vamoksen loistava somekampanja ”#enpäässytkouluun”. Kyseisellä tunnisteella on jaettu jo monen monta tarinaa, miltä tuntuu, kun unelmien opiskelupaikka jää saamatta. Sitä ei tarvitse hävetä eikä vaipua horrokseen, vaan vuodesta voi ottaa ilon ja hyödyn irti. Itse käytin aikoinaan välivuoden hyödyksi hakeutumalla hanttihommiin, jossa kuitenkin vierähtikin muutama vuosi työtehtävien ja vastuun lisääntyessä. Kokemuksesta oli minulle myöhemmin valtavasti hyötyä tutkintoon opiskellessa, sillä sain hyväksiluettua kursseja kertyneen osaamiseni kautta. Tässä muutamia hyväksi havaittuja vinkkejä välivuoteen: Lisähaut ja jatkuvat haut ympäri vuoden Hyödynnä joustavat hakuajat. Monilla oppilaitoksilla on lisähakuja sekä jatkuvia hakuja ympäri vuoden. Tutustu koulutusaloihin Opintopolku -sivustolla. Myös VALMA-koulutuksessa tai aikuislukiossa voi aloittaa joustavasti ja saada esimerkiksi peruskoulun tai lukion päättötodistuksen arvosanoja korotettua. Avoimet ammattikorkeakoulut ja yliopistot Jos tavoitteena on opiskelu korkeakoulussa, kannattaa selvittää avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston tarjonta. Kertyneistä opinnoista voi saada myöhemmin kerrytettyä opintopisteitä varsinaista tutkintoa varten. Valmennuskurssit Tuleviin pääsykokeisiin voi valmistautua huolella erilaisilla valmennus- ja preppauskursseilla. Hakukoneita käyttämällä löytyy monia eri vaihtoehtoja. Kansanopistot/työväenopistot Vapaan sivistystyön kautta, kansanopistoissa sekä kansalais- ja työväenopistoissa voi kehittää osaamistaan tai opetella uusia taitoja. Esimerkiksi uuden kielen opettelu tai tietoteknisten taitojen syventäminen voi olla varsin motivoivaa ja hyödyllistä. Työstä taskurahaa Varteenotettava vaihtoehto on myös tienaaminen ja arvokkaan työkokemuksen hankkiminen välivuoden aikana. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan TE-toimiston verkkosivuilla ja erilaisten työnhakusivustojen kautta voi selvittää, millaista työtä on nyt tarjolla. Kannattaa tsekata myös henkilöstövuokrausyritykset, joiden kautta onnistuu joustavasti keikkatyöt. Vapaaehtoistyöstä voimaa Vapaaehtoistyö mahdollistaa monenlaisen toiminnan jonkin tärkeäksi koetun, yleishyödyllisen asian puolesta ja siitä saatu kokemus saattaa tuoda lisäpisteitä myös opiskelupaikkaan hakeutuessa. Kattavat mahdollisuudet nähtävillä eri järjestöjen omilta sivuilta tai kootusti vapaaehtoistyö.fi-verkkosivustolta. Työkokeilut/nuorten työpajat Mikäli työnhaussa ei tärppää, ei kannata heittää hanskoja tiskiin, vaan olla yhteydessä omaan TE-toimistoon ja kysellä mahdollisuutta työkokeiluun tai nuorten työpajoille. Myös ne kerryttävät arvokasta kokemusta ja osaamista, joista on varmasti hyötyä tulevaisuuden työnhaussa. Uraohjauspalvelut Onko tulevaisuuden suunta ja kiinnostava ammattiala hakusessa? Käytössä on oman asuinpaikkasi TE-toimiston uraohjauspalvelut sekä nuorille, alle 30-vuotiaille on lisäksi saatavilla Ohjaamon monipuoliset palvelut. Myös Kelan kautta voi selvittää mahdollisuutta päästä nuorten ammatilliseen kuntoutukseen. Ps. Muista myös korkeakoulujen syksyn yhteishaku, joka on käynnissä 16.9.2020 saakka! Sari Peltola Kirjoittaja on hanketyöntekijänä Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti –hankkeessa Helsingin kaupungin perhe-ja sosiaalipalveluiden edustajana.  Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti -hankkeessa uudistetaan ja luodaan moniammatillista yhteistyötä Invalidisäätiön Ammattiopisto Liven ja Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen välille. Hankkeessa pyritään poistamaan byrokraattisuutta toimijoiden omissa organisaatioissa sekä niiden välillä. Tarkoituksena on selkiyttää palveluita ja vähentää päällekkäistä työtä, jota tehdään kohderyhmän, eli lastenkotiin ja asumisharjoitteluun sijoitettujen ja jälkihuollon asiakkaina olevien nuorten parissa. Hanketoimijoiden jo olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen mahdollistaa laaja-alaisen alueellisen yhteistyön, joten hankeyhteistyön avulla pystytään huomioimaan tuen tarpeessa olevia nuoria entistä kokonaisvaltaisemmin ja tukemaan heitä heidän polullaan toisen asteen tutkinnon tai sen osien suorittamisessa. Hankkeen tavoitteena on muuttaa toimintamalleja ja organisaatioiden rakenteita niin, että ne tukevat nuorten opintopolkujen järjestämistä oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti, lastensuojelupolun siirtymävaiheet huomioiden. Tavoitteena on, että hankkeen kohderyhmässä olevat erityistä tukea tarvitsevat nuoret saavat suoritettua peruskoulun loppuun sekä hakeutuvat ja suorittavat toisen asteen opintoja nykyistä enemmän. Hankkeen toiminnassa panostetaan mm. yhteistyöhön Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan eli KASKO:n peruskoulujen kanssa. Peruskoulun päätösvaiheessa oleville nuorille järjestetään tutustumisia, kokeilujaksoja ja PopUp-opintoja ammatillisiin opintoihin. Toiminnan avulla motivoidaan nuoria suorittamaan peruskoulu loppuun. Ammatillisiin opintoihin tutustumiset ja kokeilut auttavat nuorta hakeutumaan heitä kiinnostaville aloille. Oikean alan löytyminen ja opinnoissa pärjääminen edesauttaa opintoihin kiinnittymisessä sekä keskeyttämisten ennalta ehkäisemisessä. Hankkeen käynnistymisestä Hankesuunnitelman mukainen työ ja hankeorganisaatioiden välinen yhteistyö on aloitettu poikkeuskevään 2020 aikana. Hankkeessa on neljä työntekijää. Heidän toimenkuvansa ovat moninaiset, ja niihin kuuluu mm. seuraavia tehtäviä:
Hankkeen käynnistämisvaiheessa olemme suunnitelleet tulevaa, tehneet työjakoa ja laatineet viestintään tarvittavia materiaaleja sekä tutustuneet toisiimme ja toimintatapoihimme. Onneksemme yhteistyömme sujuu loistavasti ja uskommekin, että yhdessä saamme aikaan jotain uutta ja tarpeellista kohderyhmän nuorten koulutuspolkumallin kehittämiseksi. Heinäkuussa 2020 ovat hankkeen kolme ensimmäistä nuorta aloittamassa koulutuspolun rakentamista hanketyötekijöiden kanssa. Uskomme, että heidän kanssaan työskennellessämme saamme arvokasta kokemustietoa kentällä olevista tarpeista ja haasteista. Kokemukseen nojaten voimme aloittaa koulutuspolkumallin laatimisen ja hyvien käytänteiden kehittämisen tuleville asiakkaille ja kenen tahansa käyttöön hankkeen tuotoksena.
|
BlogiTervetuloa lukemaan hankkeen blogia! Arkisto
April 2022
|
RSS Feed
